Koraani säilyi aluksi profeetta Muhammedin seuraajien muistissa ja osia siitä kirjoitettiin ylös. Profeetan kuoleman jälkeen ilmoitukset koottiin yhteen mitään muuttamatta, tai mitään niihin lisäämättä.

Koraanin kieli on arabiaa ja se on jaettu 114 lukuun eli suuraan. Jokainen suura jakautuu eripituisiin jakeisiin. Suurat eivät ole Koraanissa aikajärjestyksessä vaan pitkät suurat ovat alussa ja lyhyet lopussa.

Profeetta Muhammed (SAAS) ja sunna

Muslimi eli Jumalan, Allahin palvelija

Muslimin tulee yrittää elää ja toimia islamin arvojen mukaan. Muslimi on vastuussa teoistaan Jumalalle ja hänen tulee pyrkiä teoillaan hyvään ja pidättäytyä pahasta. Kun muslimi tekee väärin, hänen tulee pyytää Jumalalta, Allahilta anteeksi ja katua, sekä välttää toistamasta samoja virheitä uudelleen.

Jihad eli pyhä kamppailu

Jihad merkitsee pyhää kamppailua ja kilvoittelua Allahin tiellä. Sisäinen kilvoittelu on jokaisen muslimin jatkuva velvollisuus. Sitä käydään lujuudella, määrätietoisuudella ja kärsivällisyydellä omia heikkouksia ja pahoja mielitekoja vastaan. Ulkoista kamppailua käydään uskovien vihollisia vastaan kielellä, omaisuudella ja jossain tapauksessa aseellisesti. Lisää jihadista>>

Hadith eli perimätieto

Islamilainen umma ja tavat

Sharia eli Islamin laki

Haram, kielletyt teot eli synnit

Koraanin mukaan (30:30) ihminen syntyy puhtaassa luonnollisuuden tilassa (fitrah), joka tarkoittaa Jumalan tahtoon ja lakiin alistumista ja noudattamista, mikä on myös islam-sanan merkitys. Se, mikä ihmisestä myöhemmin tulee, tapahtuu ulkoisesta vaikutuksesta.

Islamin mukaan ei ole synti olla epätäydellinen ja erehtyväinen. Tämä kuuluu ihmisen rajalliseen olemukseen. Sen sijaan on synti olla valitsematta ja tavoittelematta hyvää, vaikka omaisi keinot siihen.

Syntiä on mikä tahansa teko, ajatus tai tahto, joka
1) on tahallinen,
2) uhmaa Jumalan yksiselitteistä lakia,
3) loukkaa Jumalan tai ihmisten oikeuksia,
4) vahingoittaa sielua tai ruumista,
5) suoritetaan toistuvasti, ja
6) on normaalisti vältettävissä

Kukin ihminen vastaa vain omista synneistään, eikä kukaan voi kantaa toisten syyllisyyttä. Synnin välttäminen on ensisijaisen tärkeää ihmiselle; se pitää hänen sydämensä puhtaana ja takaa yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden.Lisää synnin käsitteestä>>

Mekka ja Kaaba

Moskeija

Uskon viisi pilaria

• Uskontunnustus: todistaa, että ei ole muuta Jumalaa kuin Jumala, Allah, ja että Muhammed (saas) on Hänen sanansaattajansa
• Suorittaa rukoukset
• Antaa almuja
• Paastota Ramadan -kuun ajan
• Tehdä pyhiinvaellusmatka Mekkaan.

Uskontunnustus ilmaisee Islamin ytimen:

"Ei ole muuta Jumalaa kuin Allah, ja Muhammed on Hänen sanansaattajansa"

"äSH-HäDU (todistan) äN Lää-ILääHä (ettei ole muuta Jumalaa) ILLA-ALLAAH (kuin Allah), WA äSH-HäDU (ja todistan) äNNää MUHäMMADAN RASUL-ALLAAH (että Muhammed on Hänen sanansaattajansa) "

Ensimmäinen uskontunnustuksen osio ilmaisee ehdotonta monoteismia. Mitään jumalallisuutta ei ole Jumalan, Allahin rinnalla. Hän on Ainoa, jonka tahtoon ihmisen tulee alistua.

Profeetta Muhammedin (saas) esimerkkiä (Sunna) on muslimin myös noudatettava. Muhammedin rooli ja asema on ilmaistuna uskontunnustuksen toisessa osiossa.

Tekstin alkuun

Rukous

Rukous (Salat) on yksi Islamin peruspilareista ja sitä pidetään uskonnon perusasiana. Se vahvistaa ja kehittää uskoa Jumalaan. Rukous inspiroi ihmistä tavoittelemaan korkeampaa moraalia ja täyttämään velvollisuutensa muslimina siten kuin Jumala on Koraanissa ja profeetta Muhammedin (SAAS) esimerkin kautta ilmoittanut.

Rukoukset puhdistavat sydämen sekä hillitsevät mielihaluja ja kiusauksia toimia väärin ja tehdä pahaa.

• Aamunkoiton rukous (Fajr), joka on pituudeltaan 2 sarjaa (rakaa).
• Keskipäivän rukous (Dhuhr) (auringon saavutettua lakikorkeutensa), joka on 4 rakaa.
• Myöhäisiltapäivän rukous (Asr), joka on 4 rakaa.
• Auringonlaskun rukous (Maghrib), joka on 3 rakaa.
• Iltarukous pimeyden laskeuduttua (Isha), joka on 4 rakaa.

Tekstin alkuun

Almut

Almut (Zakat) ei ole ainoastaan vapaaehtoinen avustus jollekin henkilölle tai jotakin tarkoitusta varten. Se ei myöskään ole veroa, jonka jokin hallitus kantaisi ihmisiltä. Se on Jumalan säätämä velvollisuus, jonka muslimit suorittavat koko yhteiskunnan parhaaksi. Sanaan Zakat, Koraanissa käytetyssä merkityksessä, sisältyy  - paitsi hyväntekeväisyys, almut, kymmenykset, virallinen vero, vapaaehtoinen auttaminen - myös jumalatietoisuus ja niin hengelliset kuin moraalisetkin motiivit.

Arabiankielisen sanan "Zakat" kirjaimellinen merkitys on puhdistaminen. Zakatin tekninen sisältö on se summa rahaa tai muuta vastaavaa, joka muslimin on annettava huonommassa asemassa olevalle ja siten siihen oikeutetulle ihmiselle. Jos muslimi on säästänyt tietyn summan rahaa eikä ole koskenut siihen yhteen vuoteen, täytyy hänen maksaa siitä 2,5 % Zakatia. Jos kyseisellä henkilöllä on velkoja, vähennetään velka ensin säästösummasta, ennen kuin jäljelle jäävästä summasta lasketaan Zakatin suuruus.

Zakatin vastaanottaja on sellainen, jolla ei ole tarpeeksi elämän välttämättömyyksiin tai jolla on hyvin vähän.

Tekstin alkuun

Paasto

Paastokuukausi Ramadan on Islamilaisen kuuvuoden yhdeksäs kuukausi. Sekä miehet että naiset paastoavat, mutta Koraani antaa erivapauden raskaana oleville ja imettäville naisille. Sairaiden ja matkalla olevien ei myöskään pidä paastota ja kun naisen kuuukautisvuoto alkaa Ramadanin aikana, hänen ei tule paastota, vaan suorittaa puuttuvat päivät myöhempänä ajankohtana. Lasten ei tarvitse paastota, mutta kun he alkavat tulla murrosikään ja heidän katsotaan olevan uskonnollisessa mielessä varttuneita, rohkaistaan heitä kokeilemaan paastoamista ainakin muutaman päivän ajan tai osan päivästä.

Paasto (Assaum) kestää aamunsarastuksesta auringonlaskuun ja sinä aikana muslimi ei saa syödä eikä juoda. Seksuaalinen kanssakäyminen on silloin myös kielletty.

Tekstin alkuun

Pyhiinvaellus

Pyhiinvaellus eli Hajj tehdään Mekkaan Saudi-Arabiassa. Se suoritetaan Islamilaisen vuoden 12:nnen ja viimeisen kuukauden Dhu-l-Hijjah'n toisella viikolla (8. - 12. päivänä).

Hajjille lähteminen kerran elämässä on jokaisen muslimin (miehen ja naisen) velvollisuus, jos:

• hänen terveytensä on hyvä ja hän on täysissä sielunvoimissa
• hän on täysi-ikäinen
• hänellä on tarvittavat varat ja mahdollisuudet suoriutua matkasta
• hän on vapaa.

Vuosittain noin 2,5 miljoonaa muslimia tekee Hajjin. Muslimeja kaikista sosiaaliluokista ja jokaisesta maailman kolkasta kokoontuu Mekkaan vastauksena Jumalan kutsuun. He pukeutuvat kaikki samalla vaatimattomalla tavalla ja täyttävät samat määrätyt velvollisuudet ja rukoukset, ainoana tarkoituksenaan Kaikkivaltiaan Jumalan ylistäminen.

Pyhiinvaeltajat tutustuvat profeetta Muhammedin (SAAS) hengelliseen ja historialliseen ympäristöön ja vahvistuvat uskossa. Hajjin rituaaleilla käydään kunnioituksella läpi niitä rituaaleja, joita Aabraham, hänen poikansa Ismael ja Ismaelin äiti Hagar suorittivat.

Tekstin alkuun